Herätys aamulla klo 6 ja tuhdin aamiaisen jälkeen laiva tyhjennettiin sujuvasti ja kaikki ohjattiin Lyypekkiin johtavalle tielle. Marja Liisa hoiti ensimmäisen ajovuoron Shweriniin saakka, jossa poikettiin munkkikahvilla ja ruokakaupassa. Pena jatkoi tästä moottoritielle ja loppu ajettiin vuorotellen. Yleinen nopeusrajoitus on 130 km/h, mutta kaikki suhahtelivat ohi. Ei se 160 km/h miltään tuntunut. Me kuitenkin päätimme tämän reissun ajaa nopeusrajoitusten mukaan, koska meillä ei ole mihinkään kiire.

Pääsimme Berliiniin hyvissä ajoin puolen päivän aikaan ja kävimme pienellä kävelyllä Charlottenburg linnan puistossa. Berliini on miljoonakaupunki ja liikennetiheys sen mukainen. Navigaattori osoitti käyttökelpoisuutensa sillä luultavasti pyörisimme vieläkin ympäri kaupunkia etsiessämme majapaikkaamme. Sinänsä selvä osoite, mutta ensimmäisellä kerralla täällä vieraillessa saksalaisten logiikka katunumeroinnissa ihmetyttää suuresti. Navigaattorin avustuksella löysimme perille suhteellisen helposti, Hostellin sympaattinen isäntä, herra Gerhard Kramer, oli meitä vastaanottamassa ja opasti talon käytännön asioissa.

Puolentoista tunnin nokosten jälkeen olimme valmiit tutustumaan Berliinin kaupunkiin, joka tietenkin lyhyen vierailun aikana jää kovin pintapuoliseksi. Kävelymatkallamme löysimme keskeltä kaupunkia puiston ja pienen järven, Lietzensee. Siellä oli vaalipippalot ja mikä lie puolue SPD.

Tässäkään kaupungissa ei sovi parkkeerata autoa miten sattuu, näimme miten auto siirrettiin kuormurin lavalle ja poliisi kirjoitteli sakkolappuja. Seuraavaksi löysimme kadun, jonka molemmilla puolilla oli antiikkitorin kojut auki, kadulla näytti muutenkin olevan runsaasti antiikkiliikkeitä. Samalla kadulla oli myös Berliinin kaupungin palokunnan avoimet ovet: olutta ja wurstia oli tarjolla. Palomiehillä näytti olevan aika ankea ympäristö odotella hälytyksiä.

Autoa ei passaa jättää minne sattuu.

Berliinin kaupungin palokunnan avoimet ovet. Tulipahan käytyä palomiesten vessassa.

Olipahan antiikkimarkkinat kadun molemmin puolin. Olipahan ruokailuvälineitä 1 eurolla/kpl.

Istahdimme helteisessä illassa viehkon näköiseen ravintolaan ja huomasimme siinä tutun nimen, joten oli ihan pakko ottaa yömyöhällä kuva tästä ravintolan kyltistä.