Lähdimme La Speziasta klo 8.45. Söimme aamiaiseksi eilen ostamiamme ruokia kylmälaukusta ja sitten matkaan, respan virkailija katseli aikansa Penan yritystä saada auto ahtaasta tallista ylämäkeen kadulle ja katsoi parhaaksi säästää tallissa olevat muut autot ja meidän auton kolhuilta ja peruutti itse Saabin ulos. Sitten vain matkaan.
Aluksi ajelimme pitkin kyläteitä, mutta kun navigaattori kertoi Sestriereen kuluvan yli yhdeksän tuntia n.390 kilometrin matkalle, päätimme siirtyä moottoriteille muutaman kymmenen kilometrin jälkeen.
Pysähdyimme ensimmäiselle huoltikselle aamukahville. Genovan satamakaupunkiin pysähdyimme pariksi tunniksi, kun pienen etsimisen jälkeen olimme löytäneet parkkitalon, joka tiloiltaan oli italialaisen mittakaavan mukaan iso, kuten kuvasta näkyy.
Kävelimme kaupungilla, katselimme ihmisiä, kävimme Supermerkatossa ja söimme vaihteeksi pitsapalan.
Sitten taas matkaan kohti pohjoista. Kuljimme maksullisia teitä pitkin tunnelista toiseen, pisin niistä oli hiukan yli viiden kilometrin mittainen. Tunnelien paljous ja teiden kunnon koettuamme maksoimme mielellämme tiemaksut, joita matkalla kertyi varmaan yli kaksikymppiä.
Automatkailijan todellisuutta
Pian olivat taas näkyvissä Alpit. Nousimme yhä ylemmäs joskus tunsimme olevamme pilvien korkeudella. Kiivettiin ja kiivettiin yhä kauemmaksi yhä ylemmäksi ei mihnkään. Kuuden aikaan olimme perillä Sestrieressä, kaupungissa, jossa oli jotain tapahtumia viime talven olympiakisoissa. Kaupunki sijaitsee noin kahden kilometrin korkeudella, joten oli aika kaivaa matkalaukuista lisää vaatteita lämpötilan ollessa +8 astetta. Asetuimme taloksi, ensivaikutelmamme oli loistava. Parvekkeelta näkyy lumihuippuisia vuoria, ympäristö on tosi rauhallinen. Ajomatkamme tänään oli 390 km.
Tässä parvekenäkymiä Sestrieren majapaikassa
Matkasta uupuneina tuijotimme televisiosta italialaista versiota Tanssii tähtien kanssa.
Kommentit