Lars Holmströmin johdolla syvennyimme väriopin historiaan ja teoriaan.
Käytännön väriharjoituksissa käytimme akryyliväreja, koska ne kuivuvat nopeasti. Minne olisimmekaan sijoitelleet jokaiselta n. 20 harjoitustyötä kuivumaan. En ole koskaan aikaisemmin koskenut akryyliväreihin, en edes pitänyt värituubia tai -pulloa kädessäni.
Tämän kokemuksen perusteella nämä värit eivät saaneet minusta ystävää. Ne haisivat, silmiä kirveli ja seuraavana päivänä päätä särki aivan kuin olisi reippaasti juhlinut. Värit kuivuivat liian nopeasti ja mielestäni värit vaikuttivat "kuolleilta". Ymmärrän kylläkin niiden suosion, saadaan nopeasti näyttävää jälkeä. Lateksilla pohjustetaan valtava muutaman neliön maalauspohja ja sitten suditaan siihen akryylivärejä. Anteeksi nyt vaan, lankkumaalareille tämä sopii, mutta... No, ihan oikeasti en ole millään tavalla oikeutettu arvostelemaan.

Varsinaisesti olen tykästynyt vesiliukoisiin öljyväreihin, ne toimivat perinteisen öljyvärin tapaan, eivät haise, välineet puhdistetaan vedellä ja kuivuminen on hieman nopeampaa kuin perinteisillä. En ainakaan ole saanut vielä päänsärkyä eikä silmiä ole kirvellyt.

-ML